Adonit Jot Scriptin testausta ja pieni vertailu

Sain vihdoinkin hankittua itselleni Adonit Jot Script styluksen jonka pitäisi olla parasta mitä iPadille löytyy styluksista. Päätin selvittää pienellä vertailulla onko se hintansa väärti. Vertailussa on perustylus kumitutilla, aikaisemmin hankkimani Adonit Jot Pro ja siis tuo uusi Adonit Jot Script.

 

Kuvassa: Script (vas.), Pro ja perusstylus.

 

Adonit Jot Script stylus on varustettu bluetooth yhteydellä (käynnistetään virtanapista) jonka avulla se kommunikoi iPadin kanssa. Tämän pitäisi estää ylimääräisten sotkujen ilmaantumisen dokumenttiin joita voi tulla kun kirjoitat styluksella ja kämmenesi nojaa tabletin näyttöön. Tämä toiminto on käytössä erityisesti Scriptiä tukevissa appseissa kuten Penultimate. Script onkin tehty yhteistyössä Evernoten kanssa kenen appseihin mm. Penultimate kuuluu. Script poikkeaa muista styluksista kapean kärkensä avulla ja onkin siksi ”kynämäisin” stylus iPadille. Script muuten toimii muidenkin tablettien kanssa, olen testannut sen mm. Samsung Galaxy tab 3:n kanssa.

Adonit Jot Pro on Adonitin vanhempaa perusmallia. Siinä ei ole bluetoothia tai muita sähköisiä hienouksia. Se eroaa vanhasta kumituttistyluksesta kärkensä avulla: kumituttia paikkaa läpinäkyvä levy joka helpottaa tekstin kohdentamista käytössä. Pro onkin todella kynämäinen joskaan ei Scriptin tasoa.

 

Vertailun kolmas stylus on perinteisintä mitä styluksista löytyy. Kynän terän virkaa hoitaa kumipallo jonka kohdistaminen kirjoittamisessa tai muussa tarkemmassa tekemisessä on tosi hankaalaa. Positiivista tässä styluksessa on, että se toimii myös mustekynänä.

Mennäänpä itse vertailuun. Kirjoitin tekstiä kaikilla kolmella styluksella Penultimatessa. Kirjoittaminen tehtiin zoomattuna niin, että tekstin kohdistaminen ruutuihin oli helpompaa.

 

 

 

Tekstin ulkoasussa heikoiten pärjäsi odotetusti perusstylus ja sillä kirjoittaminen tuotti muutenkin tuskaa. Tekstin kohdistaminen oli todella hankalaa ja ärsyttävää. Tuosta syystä tekstikin jäi lyhyemmäksi 🙂

Pro:n ja Scriptin välillä ei ole suurta eroa itse tekstin ulkoasussa. Ehkä Scriptin teksti on hieman ”aidomman” näköistä kuin Pro:lla. Pro:lla tekstin kohdistaminen ruutuihin oli helppoa, mutta Script vie silti voiton tässä vertailussa. Scriptin käyttö oli yksinkertaisesti luonnollisempaa. Mutta Pro on silti todella hyvä stylus kirjoittamiseen.

 

Seuraavaksi testasin kuinka tarkan työn tekeminen onnistuu kultakin stylukselta.

 

 

Kaikilla styluksilla onnistui ruksien laitto koordinaatistoon yllättävän hyvin. Jopa perusstyluksella ruksit menivät jotakuinkin kodalleen. Eroja syntyi kuitenkin siinä vaiheessa kun aloin kirjoittamaan noita numeroita koordinaatistoon. Perusstyluksen kanssa ei ollut mitään mahdollisuutta saada numeroita mahtumaan kunnolla. Pro:kin oli yllättävän epätarkka ja jostain syystä menetti ”touchin” näyttöön välillä kuten kuvasta huomaa. Kuten kuvasta näkyy, Script oli ainoa joka selvisi työstä siedettävästi. Script voittaa siis tämänkin vertailun.

Viimeiseksi vielä pikku videon pätkä joka on tehty Explain Everything appsilla. Kuten videostakin käy ilmi niin tekstin laatu on myös riippuvainen käytettävästä appsistakin.

 

Vertailu päättyy tähän, pieni kun on. Voittajasta ei tietenkään ole epäselvää, mutta mutta…. Vaikka Script on hyvä niin on asioita jotka voisivat toimia paremmin. Jostain syystä Script hävittää välillä kosketuksen (?) ja ruudulle ilmestyy pelkkiä ”tipluja”. Syystä en ole aivan varma. Ottaako se häiriötä kämmenestä huolimatta tuosta bluetoothista vai hävittääkö se kenties bluetoothyhteyden iPadin kanssa? Ongelma korjaantuu perinteisesti suttaamalla ”paperin” reunaan. Haetaanko tällä kenties yhteyttä tosimaailman kynien kanssa? Toivotaan, että ongelma on hoidettavissa jollain päivityksellä, joko Scriptin tai Penultimaten.

Toinen ja itse asiassa kolmaskin häiritsevä asia löytyy. Scriptin käyttö sormien jatkeena appsien kanssa ei toimi. Kerron esimerkin. Kun teen opetusvideota Explain Everything appsilla niin kirjoitan tekstit Scriptillä. Kun haluan vaihtaa työkalua kesken nauhoituksen joudun käyttämään sormea koska EE ei reagoi Scriptiin. Ei sillä etten jaksaisi sormella tökätä, mutta kun olisi luontevaa tökkäillä kuvakkeita styluksella kun se siinä kädessä on. Ja kun menee hetki etten käytä Scriptiä äänityksessä tai uuden dian luomisen aikana, Script kadottaa yhteyden iPadiin ja joudun käynnistämään sen uudestaan. Joko en osaa käyttää tai sitten jossain on vikaa?

Pitää kai heittää jotain loppukaneettia? Script on paras stylus mikä minulla on. Videoiden tekoon se on ehdottoman hyvä lisä ja teknisessä työssä sitä voi jo käyttää luonnosteluun ja asioiden selittämiseen oppilaalle (korvaa siis lehtiön). Toivon, että sitä tukevia appseja tulee lisää ja nyt olemassa olevia päivitetään. Mutta en usko, että siirryn käyttämään sitä muistiinpanoihin, ainakaan vielä. Sen verran puolustusta täytyy antaa Scriptille, etten ole sitä paljoa ehtinyt vielä käyttämään. Annataan ajan kulua ja laitetaan uutta postausta tänne blogiin.

Loppuun vielä kuva Scriptillä kirjoitetusta tekstistä Paper (by 53) appsissa, miksihän muistiinpano-ohjelmissa ei voi tulla näin hyvää jälkeä? Tuo jälki on mielestäni kynämäisempää ja pienellä säädöllä siitä saisi todella hyvännäköistä.

 

 

Mainokset

Biologiaa TVT-painoitteisesti

Tämä biologian jakso on menty läpi vahvan TVT-painoitteisesti. Työkaluina on käytetty googlen dokumenttia, googlelomaketta, blogin kirjoittamista ja Socrativea pc-koneiden avulla. Tällä viikolla saimme MOBI-hankkeen iPadit käyttöön ja pääsimme käyttämään Stick Around appsia. Melkoinen pläjäys kun alkaa näin jälkeen päin miettimään. Ja itsellä on olo, että kyllä kannatti. Aletaanpas purkamaan mitä ja miten käytettiin.

Googlen palvelut on ajettu meidän luokassamme sisään ihan tarkoituksella. Oppilaat saavat pian omat GAFE-tilit (Google apps for education) käyttöönsä ja mikäs sen parempaa harjoitusta kuin käyttää niitä, vai? Joka tapauksessa käytimme biologiassa googledokumentti blogin tekemistä varten. Minä loin omalla tililläni dokumentit esiteltävän eläimen nimellä ja jaoin ne oppilaille Edmodon kautta. Näin pystyin seuraamaan livenä omalta koneeltani mitä oppilaat tekivät ja tarvittaessa auttamaankin. Kun työ oli valmis, sain kopioida tekstit ja kuvat suoraan blogiin. Näppärää, vai mitä? Tätä olen esitellyt aiemmassa postauksessani, ei siis siitä sen enempää.

Googledokumentti maakotkasta (myöhemmin kuva samasta tekstistä blogissa)
 

Läksynkuulustelut olemme tehneet luokkani kanssa joko Socrative.com:ssa tai googlelomakkeen avulla. Molempien käyttö on helppoa ja oppilaatkin oppivat niiden käytön helposti. Yksi ryhmätyö tässä biologian jaksossa olikin tehdä läksynkuulustelut ryhmissä. Yhden mokan tein: unohdin luoda lomakkeet itse. Oppilailla toki oli omia gmailtilejä, mutta helpommalla olisi päässyt jos olisin luonut pohjat itse. No, virheistä oppii. Ja eihän niistä kaikista läksynkuulusteluista täydellisiä tullut, mutta sitä en odottanutkaan. Pienellä muokkauksella kaikista saatiin oikein päteviä läksynkuulusteluja ja mikä tärkeintä, oppilaat joutuivat perehtymään asiaan huolella! Alla kuva oppilaiden tekemästä googlelomakkeesta.

 

 

Blogin käyttö opetustyökaluna oli minulle uusi kokemus. Lopputulos oli omasta mielestäni hieno ja oppilaatkin pitivät siitä. Ja yllättävän pienellä vaivalla kasattu. Teksti ja kuvat googledokumentilla, vanha kunnon copy/paste ja tadaa, siinä se oli. Videoiden lisääminenkin oli helppo homma ja luulen, että tämä oli oppilaiden mielestä kiva lisä esitykseen. Se pitää rehellisyyden nimessä sanoa, että blogin teolla ei ollut WAU-efektiä oppilaisiin kuten taisin odottaa. Kuitenkin tieto siitä, että oma esitys tulee esille nettiin, motivoi oppilaita tekemään huolellista työtä. Hyvä niin ja aionkin käyttää blogia työkaluna vastedeskin. Biologian blogimme löytyy osoitteesta: http://luokanbilsa.wordpress.com

 

Jakson viimeisessä kappaleessa käsiteltiin kevään kukkia ja mikäs parempi lajintunnistuksen harjoitteluun kuin tehdä lajintunnistuspeli itse! Tähän käyttöön soveltuu parhaiten (minusta) Stick Around apps iPadille. Oppilaat hakivat kuvat netistä, liittivät ne peliin ja tekivät nimitarrat jokaiselle kukalle. Ja eikun pelaamaan! Olen todella tykästynyt tähän appsiin, se on helppo ja monikäyttöinen, suosittelen tutustumaan. Alla kuva yhdestä oppilaiden tekemästä pelistä. Ideana on viedä tarra oikean kuvan kohdalle.

 

 

Loppuun haluaisin sanoa, että TVT kannattaa ottaa mahdollisuutena, ei pakkona. Kaikki edellämainittujen ohjelmien käyttö opetettiin oppilaille oppituntien aikana, kokeilemalla, keskustelemalla, näyttämällä. Välillä oppilaat löysivät jotain uutta jostain ohjelmasta ja opettivat opettajaa, aivan parhautta! Välillä tulee huteja, mutta se kuuluu elämään. Ei muuta kuin kokeilemaan mitä mahdollisuuksia TVT tarjoaa!

 

Opetusvideon tekemistä iPadilla

Olen pitkään halunnut kokeilla opetusvideon tekemistä matematiikkaan iPadin avulla. Nyt löytyi aikaa, virtaa, hyvä aihe ja hyvä styluskynä videon tekoon. Näin aluksi videoiden on tarkoitus olla apuna läksyjen teossa ja kokeeseen kertaamisessa. Myöhemmin aion kokeilla flipped classroom periaatetta eli oppilaat katsovat videon jo kotona ja luokassa päästään sitten suoraan tekemään harjoituksia. Oppilaat jotka pärjäävät vähemmällä avulla voivat kerrata tarvittaessa asiaa tableteilta ja opettaja voi keskittyä niihin jotka tarvitsevat enemmän opastusta. Näin siis ainakin ideaalimaailmassa 😀

Entäs se videon teko sitten? Aloitetaan minulle sopivan appsin valitsemisesta. Kokeilin videon tekemiseen muutamaa appsia, mm. Doceria, Educreationia ja Explain Everythingiä. Itse koin helpoimmaksi EE:n, jota olen käyttänyt jos jonkinlaisen videon tekemiseen. Nauhoitus on helppoa ja työkalut ovat minun mielestäni selkeämmin esillä kuin kahdella muulla mainitsemallani appsilla. Esimerkiksi videossa liikkuvan kursorin valitseminen onnistuu näppärästi EE:ssa vaikka kesken nauhoituksen. Myös videon jakaminen toimii EE:ssa todella hienosti ja helposti. Tiivistettynä voisi EE:sta sanoa, että sen logiikka on toimivaa, ainakin minulle.

Yksi tärkeä osatekijä videon tekemiselle on hyvä stylus. Sain vihdoin ja viimein hankittua Adonitin styluksen, Adonit Jot Pron (hinta 29€). Sen käyttäminen on huomattavasti luonnollisempaa kuin perinteisten kumituttimallien. Vaikka käytössä olikin hyvä stylus, jälki ei ollut niin hyvää kuin olisin toivonut. En ole varma onko vika EE:ssa vai styluksessa, mutta epäilen ensin mainittua. Paper 53 ohjelmassa kirjoittamisen jälki on aivan eri luokkaa. Toki Paper on tehty piirtämistä varten, mutta siitä varmaan voisi ottaa oppia jatkossa. Kaikesta huolimatta kynä toimi videossa kohtalaisesti mikä riittää minulle tällä hetkellä. Haaveissa on Adonitin uusin malli joka alkaa jo lähennellä normaali kynää, Adonit Jot Script, mutta siitä lisää myöhemmin jos saan moisen ihmeen haltuuni.

 

Videon teko lyhyesti. Loin ensin kaksi diaa EE:iin. Ensimmäiseen kirjoitin otsikon, toiseen diaan laitoin pohjaksi kuvan koordinaatistosta jonka olin googlettanut netistä (Kiitos Piialle vinkistä 🙂 Sitten vain äänittämään. Alussa raapustelin funktion sääntöjä samaan aikaan puhuen. Välillä laitoin nauhoituksen tauolle ja viimeistelin taulukon ajan säästämiseksi, koska asia oli jo opeteltu aiemmin. Äänitys uudelleen päälle ja asia mahdollisimman tiiviisti ”nauhalle”. Seuraavaan diaan lisäsin lasketut koordinaatit valmiiksi ennen äänitystä, jotta oppilaat pystyvät yhdistämään x:t ja y:t koordinaatistoon. Tämän jälkeen äänitystä ja raapustusta ja tadaa…video oli valmis. Pituutta videolle tuli 3min 33s mihin olen itse tyytyväinen. Katsotaan mitä oppilaat sanovat.

 

 

 

 

Googlelomakkeen tekemistä oppilaiden kanssa

Päätimme oppilaiden kanssa harjoitella Googlelomakkeiden tekoa. Ideana oli tehdä läksynkuulustelulomake ryhmätyönä, oppikirja apuna. Tärkeintä tietenkin läksynkuulustelun tekemisessä oli itse tekoprosessi, asioiden hakeminen, muokkaaminen kysymyksiksi ja yhdessätekemisen harjoitteleminen. Jaoin luokan viiteen ryhmään ja jokainen ryhmä sai oman eläimen/kirjan kappaleen luettavakseen. Ja mikä tärkeintä, näitä lomakkeita käytetään oikeasti läksyjen kuulustelemiseen!

Itse lomakkeen tekeminen onnistui hienosti. Näytin mallia oppilaille tykin avulla ja nopeasti oppilaat pääsivät jyvälle erityyppisten kysymysten luomisesta. Suosikiksi nousivat ”totta vai tarua” tyyppiset kysymykset jotka luotiin ”ruudukko” työkalulla. (Piituskin tekemä ohjevideo lomakkeen luomiseen) Lisäksi monivalintakysymykset ovat oppilaiden suosikkeja, tämä juontaa todennäköisesti juurensa luokkamme Socrativen käytöstä. Oppilaat pitivät erityisesti mahdollisuudesta valita useampi kuin yksi oikea vaihtoehto. Tätä vaihtoehtoa ei nimittäin ole Socrativessa. Tämän mahdollistaa ”valintaruudut” työkalu. Sanallisia kysymyksiäkin saatiin aikaiseksi, mutta pääsääntöisesti oppilaat suosivat edellä mainittuja vaihtoehtoja.

Olin iloisesti yllättynyt kuinka oppilaat olivat kehittyneet läksynkuulustelun tekemisessä. Olimme tehneet läksynkuulusteluja ennenkin Socrativella ja tämä näkyy lopputuloksissa. Kysymykset olivat selkeitä ja aiheeseen oli perehdytty hyvin. Toki korjattavaakin löytyi, maailma kun ei ole täydellinen. Kysymysten asettelua, paikkoja, vastausvaihtoehtoja piti joissain tapauksissa muutella, mutta muuten opettahja pääsi helpolla. Pistää hymyilyttämään 🙂 Laitan alle kuvankaappauksen yhdestä työstä kuinka siistiä jälkeä oppilaat saavat aikaan Googlelomakkeella. Ja tällä kertaa käytimme kuvia joihin oikeasti oppilailla on käyttöoikeus. Tämän mahdollisti googlen oma hakukone joka löytyi kuvan lisäämisen alta. Loistava homma!